Taistelu pelipaidoista alkoi viimeviikolla Tanska maaotteluissa. Itse aloin kuitenkin seuraamaan sitä taistelua (katsoin tosin jälkimmäisen Tanska ottelun 0-7) tänään, kun sitä nyt seuraa myös "ylipäällikkö" Jukka Jalonen aitiopaikalta.
Jalonen palasi tällä viikolla Venäjältä, kun Pietarin SKA:n kausi päättyi pettymykseen välierissä Moskovan Dynamoa vastaan. Tämä viikko sisältää kaksi ottelua Norjaa vastaan, joista toinen pelattiin tänään Lillehammerissa.
Ottelusta voi suoraan sanoa, että toisella silmällä seuraamani SM-liigan pronssiottelukin oli huomattavasti intensiteetiltään kovempi kuin tämä.
Illan ottelun Suomi hävisi historiallisesti Norjalle 1-3. Oli kyseessä harjoitusottelu C-luokan miehistöllä tai ei, se on todellakin häpeällistä. Blogin otsikko ei kuvastanut miltään osin tätä joukkuetta.
Suomen ainokaisen teki ylivoimalla Oskar Osala, joka "ohjasi" Juuso Hietasen viivalaukauksen maaliin.
Kokonaiskuva ottelusta oli todella valju. Kukaan suomalaispelaaja ei noussut niin parrasvaloihin, että ansaitsisi erityismaininnan. Sinänsä ihmeellistä, koska todellisuudessa ryhmää harvennetaan joka viikko, ja näytönpaikkoja on todella rajallinen määrä. Näissä otteluissa onnistumalla voi tie kisakoneeseen aueta yllättäjälle. Kuten Jalosen aikana on joka kevät käynytkin.
Oma seurantani pelipaidoista taistelusta on nyt avattu (rankan sm-liiga pettymyksen jälkeen). Huomenna jatketaan toisella ottelulla Norjaa vastaan, ja silloin "ruoskani sivallus" on huomattavasti ankarampi. Teen myös analyysini potentiaalisista kisapelaajista tästä ryhmästä .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.